Pikkuikkuna

Niin, juuri kun pääsin selittämästä hienoista projekteistani, toinen niistä karahti kiville. En kirjoittanut viime viikolla mitään. Mitään. Että joo, näin hyvä olen pitämään kiinni sanoistani. Toisaalta, niin käy aika usein, että juuri kun kertoo julkisesti miten hyvin jokin toimii tai mitä tekee, niin se juttu karahtaa kiville - tavalla tai toisella. Mutta emme anna pienten vastoinkäymisten haitata! Tehdään lista päivän parhaista jutuista (jotta ne voivat kaikki karahtaa kiville tavalla tai toisella...) Päivän paras uutinen: Pitkä viikonloppu parin viikon päästä! Suunnitelmia ei ole - vielä - mutta onhan tässä aikaa kehittää niitä. (Pessimisti ei pety: pitkä viikonloppu saattaa myös peruuntua syystä x.) Päivän paras kirja: Jonathan Swiftin Gulliverin retket - en voi sanoa, että se on ainoa kirja, johon olen tänään koskenut, mutta se on ainoa, johon olen syventynyt. Ja jos tarkkoja ollaan, se on äänikirja. (Pessimisti ei pety: kyllä sen kirjan taso siitä vielä laskee.) Päiv...

Mä jostakin luin, että syksyn alku on vähän kuin toinen uusivuosi. Aika, jolloin tehdään muutoksia, elämäntaparemontteja ja sen sellaisia. Koska olen laiska (tai kauniimmin sanottuna mukavuudenhaluinen), en ajatellut tänä(kään) syksynä keksiä mitään uutta ja hienoa. Osittain syynä saattaa kyllä olla se, että keksin jotain uutta ja hienoa jo heinäkuun alussa. Keksin silloin, että haastan itseäni tekemään kuukauden ajan jotakin sellaista, mitä en normaalisti saa aikaiseksi. Heinäkuussa ei tavoite onnistunut (vilkutuksia mukavuudenhalulle), mutta elokuussa on toistaiseksi sujunut hyvin - koputamme kuitenkin puuta varmuuden vuoksi. Elokuussa haastoin itseni kirjoittamaan jotakin kaunokirjallista joka torstai. Jos ei ehtinyt kirjoittaa torstaina, niin torstaista sunnuntai-iltaan oli armonaikaa. Toistaiseksi (kaikkina kolmena viikkona!) olen onnistunut. Päiväkirjan kirjoittamista ei lasketa kaunokirjallisuudeksi - periaatteessahan päiväkirjan pitäisi olla faktatekstiä. Mitään en myönnä. ...

Perustiedot blogista ja sen kirjoittajasta. Koska mitä muutakaan ensimmäiseen postaukseen kirjoittaisi? Kuka? Fakta 1: Olen maailman huonoin kirjoittamaan esittelytekstiä itsestäni. Kerran kirjoitin hakemukseen viitteellisen tarinan sen sijaan, että olisin kertonut itsestäni suoraan. Tällä kertaa en siis aio edes yrittää kuvailla itseäni, varsinkin kun saatat jo tuntea minut. Ohessa kuitenkin lista sanoista tai ilmaisuista, joilla voisin itseäni kuvata.  Parikymppinen opiskelija. Isosisko. Partiolainen (ei kovin aktiivinen tällä hetkellä). Lukija. Kirjoittaja (niin...). Omituinen höpöttäjä. Ujopiimä. Herkkuhäntä. Neuloja.  Ainakin jotakin tuollaista. Mitä? Tarinoita mielen ja kielen päältä. Niitä elämän pieniä kummallisuuksia, joita tulee vastaan, mutta joita ei tule erityisesti kerrottua kenellekään. Intoilua milloin mistäkin. Kuulumisia. Mitä nyt mieleen juolahtaa.  Häh? Suunniteltuani blogin perustamista ehkä noin kaksi vuotta, sain vihdoin aik...