Pikkuikkuna

Viime viikonloppuna oli Uudenmaan partiopiirin partiotaitojen syysmestaruuskilpailut. Tuttujen kesken siis piirin pt-kisat. Laiskana toispaikkakuntalaisena en ollut juurikaan osallistunut suunnitteluun (vaikka järjestäjänä siis lippukuntani alue olikin). Mutta kisoihin menin auttamaan, kun kerran paikalle pääsin (yksi syy olla osallistumatta suunnitteluun oli se, etten tiennyt olisinko kisaviikonloppuna käytettävissä vai jossain kaukana). Perjantai-iltana rastimiesinfossa minulle selvisi, että olisin yhden kisarastin rastipäällikkönä (aikaa kisojen alkamiseen 18 tuntia). Viisi tuntia myöhemmin selvisi myös rastin tarkka sisältö. Hurraa! Rehellisyyden nimissä on kyllä myönnettävä, että sisareni on saattanut joskus puhua jotakin sen suuntaista, että minut on "laitettu sille rastille", mutta aivoni eivät ole ilmeisesti rekisteröineet rastipäällikköysvaaraa. Tulipahan sekin pesti kuitenkin kokeiltua, ja ihan hauskaa oli. Lauantaiaamu kisakeskuksella kului siis rastin tarvik...

Olin viikonloppuna Johtajatulet-nimisessä partiotapahtumassa. Oli aika mahtavaa. Yhteisiä iltanuotioita, joilla hiljentyä, jutella tai vaikka laulaa sydämensä kyllyydestä. Vanhoja ja uusia tuttavia. Yhteislaulua, kynttilämeri, ilmapallomeri, retrodisko ja lavatanssit. Toisaalta siellä oli myös workshoppeja, joissa kehittyä paremmaksi johtajaksi. Minun ensimmäisessä workshopissani korostettiin ympäristön huomioimista. Pitää tarkkailla ympäristöä ja sitä miten muut ihmiset tarkkailevat ympäristöä. Mitä aisteja itse käytän tarkkailuun ja mitä aisteja muut käyttävät? Samalla käsiteltiin myös sitä, miten pitää yllä motivaatiota ja miten voi muuttaa omia toimintatapojaan. Toinen koulutus käsitteli ideointia ryhmässä ja ideoinnin johtamista. Siinä käsiteltiin ideointia (ihminen ajattelee päivittäin noin 60000 asiaa, joista 90% on täysin samoja kuin edellisenä päivänä), ryhmän rooleja ja johtajan roolia, kun tarkoituksena on ideoida. Sekin oli ihan hauska ja hyödyllinen koulutus, mutta ens...

... Eli kuinka vietetään viikonloppu rastimiehenä. Suunnittelin tekeväni hienon kuvallisen raportin tämän kuluneen viikonlopun seikkailuistani, mutta koska olen huono ottamaan valokuvia, tämän raportin kuvat ovat melko epäinformatiivisia ja lukumäärältään vähäisiä. Menin siis kotikotipaikkakunnalle perjantaina tätä rastimieheilyä varten. Muutama tunti kului siinä, kun pakkasi tavaroita, vaihtoi kuulumisia ja söi. Ajettiin myös sunnuntaisia ruokatavaroita sunnuntain kisapaikalle säilöön. Siinäkin meni reilu tunti. Ja sitten olikin aika käydä nukkumaan, sillä seuraavana aamuna herätys oli puoli kuusi. 5.30. Lauantaina. Kun herätyskello soi, mietin hetken onko tämä kaikki todella aikaisen aamuherätyksen arvoista. Kyllä se oli. Ja kun herätys oli 5.30, lähtö oli 6.30. Onnekseni minä en ollut se, jonka piti ajaa - en kyllä edes tuntenut reittiä. Ajomatkakin sujui leppoisasti jutustellen ja vitsaillen. Perillä ensimmäinen tehtävä oli liikenteenohjaus (vapaaehtoisia kysyttiin, ei lö...