Tekstit

Näytetään tunnisteella faktoja merkityt tekstit.

Syksyn top 3

Ihanaa, kun syksy on tullut. Minä pidän sateesta ja tuulesta ja harmaasta säästä ja myrskystä. Ainakin enemmän kuin kesähelteistä. Top 3 syksyjutut juuri nyt:  1. Tee ja villasukat Alkukesän huonosta säästä huolimatta sekä teen että villasukkien käyttö on lisääntynyt syksyn saavuttua. Tai no, teen kohdalla pitää ehkä enemmän puhua nauttimisesta, koska joinhan kesällä töissä miltei päivittäin teetä, vähintään yhden mukillisen. Mutta kahvitaukoteekuppi ja teenpä-tästä-itselleni-mukillisen-teetä-ja-nautin on Ihan Eri Asia. Nihkerta.  2. Koivurannan Grace En tiedä tuleeko kenelläkään yllätyksenä se, että pidän tyttökirjoista. (Tai jos tulee, niin tässä yksi fakta minusta lisää: pidän tyttökirjoista.) Tänä syksynä tyttökirjatarpeisiini vastaa Koivurannan Grace -kirja, jota ilmestyy tuohon linkitettyyn blogiin yksi luku joka päivä kello 10. Toisaalta hidas lukuvauhti on kiva, saa nauttia pidemmän aikaa kirjasta. Toisaalta tekisi mieli ahmia koko tarina heti just ...

Haastettu!

Minut haastettiin. Aloitetaan haasteen säännöillä: 1. Kerro 11 asiaa itsestäsi. 2. Vastaa haastajan 11 kysymykseen. 3. Keksi 11 kysymystä uusille haastetuille. 4. Haasta 11 muuta ja kerro keitä he ovat. 5. Ei saa haastaa takaisin. 11 asiaa minusta, olkaa hyvät:  1. Minut haastettiin sarjisblogista , joten ensimmäinen ajatus oli "o-ou, joudunkohan piirtämään". Piirtäminen kuuluu luokkaan asioita, joita en tee kuin äärimmäisen harvoin tai pakon edessä. Kyseessä on yhdistelmä osaamattomuutta ja "en keksi mitä piirtäisin" -ongelmaa.  2. Tykkään säännöistä. Jos minulle antaa selkeät (kirjalliset) ohjeet, siitä, miten pitää toimia, toimin melko varmasti niiden mukaan. Epäselvät tai ristiriitaiset ohjeet sen sijaan aiheuttavat vain ärtymystä. Kehitän sääntöjä myös itse itselleni - jotkut hyviä, toiset eivät niinkään.  3. Minulla on tällä hetkellä kolme paikkaa, joita pidän kotinani (ja sitten on vielä perheeni kesämökki, joka myös on hyvin kotoisa). Iha...

Se hetki kun tietää kaatuvansa, eikä asialle voi enää mitään

Kuva
Se hetki koettiin tänään. Kirjaimellisesti. Kompastuin sitten imuriin. Ei pitäisi ihmislapsen siivota. Muutenkin tuntuu siltä, että olen syntymäpaikassani altistunut hämäläiselle hitaudelle ja toisinaan se puskee pintaan yllättävissä asioissa. Kuten tänään, kun perjantai 13. päivä tuli viikon myöhässä. Töissä oli liikaa tekemistä, kauhea kiire ja vähäisestä aamupalasta johtuen vielä nälkäkin... Kun päivä päättyi, tuntui siltä, että aivoista oli haudutettu puuroa. Ja sitten kompastuin imuriin. Ja likasin tai kolhin seinän. Hupsista. Päivän kuvituskuvana seuraava keskeneräinen projekti (joka säilyy sellaisena vielä ainakin kuukauden): olohuoneen taulut. Kehykset maksoi äiti, mutta sisältö pitäisi kehittää itse. Noihin pystysuorassa oleviin kehyksiin tulee kirjankansipostikortteja (jotka on olemassa, mutta ei täällä - siitä projektin viive), mutta vaakasuoriin ne eivät oikein sovi. Tämänhetkinen idea on laittaa vaakasuoriin lainauksia kirjoista (ehkä juuri niistä kirjoista,...

Kuka? Mitä? Häh?

Perustiedot blogista ja sen kirjoittajasta. Koska mitä muutakaan ensimmäiseen postaukseen kirjoittaisi? Kuka? Fakta 1: Olen maailman huonoin kirjoittamaan esittelytekstiä itsestäni. Kerran kirjoitin hakemukseen viitteellisen tarinan sen sijaan, että olisin kertonut itsestäni suoraan. Tällä kertaa en siis aio edes yrittää kuvailla itseäni, varsinkin kun saatat jo tuntea minut. Ohessa kuitenkin lista sanoista tai ilmaisuista, joilla voisin itseäni kuvata.  Parikymppinen opiskelija. Isosisko. Partiolainen (ei kovin aktiivinen tällä hetkellä). Lukija. Kirjoittaja (niin...). Omituinen höpöttäjä. Ujopiimä. Herkkuhäntä. Neuloja.  Ainakin jotakin tuollaista. Mitä? Tarinoita mielen ja kielen päältä. Niitä elämän pieniä kummallisuuksia, joita tulee vastaan, mutta joita ei tule erityisesti kerrottua kenellekään. Intoilua milloin mistäkin. Kuulumisia. Mitä nyt mieleen juolahtaa.  Häh? Suunniteltuani blogin perustamista ehkä noin kaksi vuotta, sain vihdoin aik...