Pikkuikkuna

Kävin juoksemassa taas tänään. Tai no, hölkkäämistä se enemmän on. (Kyllä, omistan nastalenkkarit. En lähtisi tuonne muuten liukastelemaan. Nastoilla ei liukastele yhtään!) Kotiinpäin kävellessäni olisin halunnut tanssia. Siinä jäisellä kadulla. Noin puoli yhdeksältä illalla. En sitten kuitenkaan tanssinut, vaikkei ketään ollutkaan näköpiirissä. Siinä kävellessäni ajatelleeksi sitä ihmettä, joka tapahtuu jokaisen lenkin jälkeen. Sitä, miten hämmentävän kotonani tunnen olevani kehossani juuri sillä hetkellä, kun kävelen lenkin jälkeen kohti kotia. Että kai minun täytyy tästlähin mennä suoraan lenkiltä juhliin? Eiku?

En sitten ole toistaiseksi kirjoittanut tammikuussa blogiin. Minun pitäisi mahdollisesti harkita sitä, onko blogia järkevää pitää olemassa, jos ei siihen kirjoita? Vuosi vaihtui ja kaikkea jännää. En saanut luettua kaikkia kirjoja Kirjan vuoden lukuhaasteeseen, mutta 45/50 on kai ihan riittävän hyvä tulos. On minulla vielä muutama kirja haastetta varten lainattuna kirjastosta, kai minä ne vielä tulen tässä lukemaan, kunhan ennätän. Tänä vuonna en aio osallistua Helmet-kirjastojen lukuhaasteeseen. Ei sovi minulle. Sen sijaan haastoi itseni Goodreadsissa lukemaan 100 kirjaa tänä vuonna. Koska luin viime vuonna 67 kirjaa, tämän vuoden määrä olisi vain 150% viimevuotiseen verrattuna. Ihan järkevää, hei... Ei sillä, luin tänään yhden kirjan loppuun. The Epic Adventures of Lydia Bennet oli kirjan nimi, jos kiinnostaa. Se oli ihan hauska, mutta nyt minä haluan järjestellä oman elämäni. Minun pitäisi kai harrastaa jotain muuta kuin kirjojen lukemista, kun seuraukset ovat aina tällaisia...