Hajanaisia ajatuksia

(Huom! Tämä teksti pohjautuu pelkästään omiin mielipiteisiini ja käsityksiini asioista, joten kriittinen lukeminen ja tekstin kommentointi omilla näkemyksillä ja tiedoilla on sallittua ja toivottavaa!)

Törmäsin tähän uutiseen.

En oikein edes tiedä, miksi kirjoitan koko aiheesta, sillä minulla ei ole siitä mitään selkeää ajatusta tai mielipidettä sanoa. Enemmän erilaisia hajanaisia ajatuksia, mutta puran sitten niitä (tai sitten voisin kirjoittaa piiiiiiiiiiiiiiiiitkän tekstin aiheesta ylipäätään, mutta jätetään se hamaan tulevaisuuteen).

- Hienoa, että lapsen isä haluaa pitää huolta pojastaan. Se ei varmasti tule olemaan helppoa, varsinkaan yksin, vaikka ihmiset ovat olleet anteliaita uutisessa linkitetyllä rahankeruusivustolla. Äitini (jolla on kokemusta down-lapsen kasvattamisesta) totesi joskus, ettei kaikista ihmisistä välttämättä ole erityislapsen vanhemmiksi. Tämä isä vaikuttaa kuitenkin siltä, että hänessä on ainesta.

- Minua surettaa, että joissakin maissa kulttuuri on edelleen sellainen, että vammaisia lapsia hävetään/suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Toisaalta ne ovat kuitenkin aina lapsen vanhemmat, jotka päätöksen tekevät ja näin ollen kyse on enemmän yksilöiden eroista kuin kulttuurisista eroista (vaikka ympäröivän yhteiskunnan kulttuuri vahvasti vaikuttaakin yksilöiden valintoihin).

- Kattokaa nyt kuinka söpö toinen on!

Kehitysvammainen lapsi vaatii vanhemmiltaan paljon ns. normaalia lasta enemmän. Toivottavasti tälle isälle riittää tukea myös rahoituskampanjan jälkeen.

Mutta nyt voisin lopettaa pätemisen asiassa, jossa en oikeastaan ole mikään asiantuntija ja palata normaalien sunnuntai-aktiviteettien pariin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi oikein olen vihainen?

Projekti numero viisisataakaksi

Piporadiosta poimittua