Nälkä kasvaa syödessä
... tai Materialistisen tytön tarinoita.
Kerroin blogissakin keväällä, että aloitin liikuntaharrastuksen. Yritän ylläpitää sitä edelleen. Lenkkejä 1-3 kertaa viikossa ja 2-3 "jumppaa". Yhteensä 4-5 liikuntasuoritusta viikossa olisi syksyn suunnitelma.
Keväällä ostin juoksemiseen sopivat housut ja caprit - sitä ennen olin juossut ihan college-housuissa. Toissapäivänä ostin ekat omat juoksulenkkarini ikinä - tähän asti olen lenkkeillyt siskon vanhoissa.
Nyt tekee mieli kaikenlaista muuta urheilutavaraa - tietysti. Juoksutakkia, koska vedenpitävässä tuulitakissa tulee hiki aika helposti. Syksyä ajatellen pitkähihaista treenipaitaa, että tarkenee. Jumppamattoa. Vesipulloa (edellisestä meni korkki rikki).
Kaiken ostaminen kerralla tuntuisi hassulta (ja olisi kallista). Välillä tulee mietittyä kuluttamista ylipäätään melko kriittisesti. Tätäkin toivelistaani mietin. Haluanko minä näitä tuotteita vain siksi, että se jotenkin "kuuluu asiaan" omistaa ne? Tai siksi, että ne ylipäätään ovat olemassa, että mainoksilla minut on saatu uskomaan, että tarvitsen juuri ne? Vai tekisivätkö nuo tavarat liikkumisesta helpompaa ja hauskempaa ja näin ollen vahvistaisivat vielä alussa olevaa uutta elämäntapaani?
Kuka tietää? Ei kai kukaan. Oikeita vastauksia ei taida olla olemassa.
Ehkä pitäisi miettiä, tuottaisiko noiden mielitekojen/tarpeiden täyttäminen lisää tarpeita? Haluaisinko sitten sykemittarin tai aktiivisuusrannekkeen tai urheilusukkia? Toisaalta, jokaista harrastusta aloitettaessa on tehtävä ainakin jonkin verran hankintoja. Partioharrastus on vaikeaa, jos ei ole makuupussia ja muita retkeilyvarusteita. Partiopaitakin on ihan kiva olla. Neuleharrastus on vaikea ilman puikkoja ja lankaa. Ehkä liikkuessakin tarvitsee muutakin kuin lenkkarit.
Tällaisia ajatuksia tämän sunnuntain kunniaksi. Voi olla, että viikon päästä en ajattele asiaa enää sen kummemmin, vaan ostan toivelistaltani noin puolet.
Kerroin blogissakin keväällä, että aloitin liikuntaharrastuksen. Yritän ylläpitää sitä edelleen. Lenkkejä 1-3 kertaa viikossa ja 2-3 "jumppaa". Yhteensä 4-5 liikuntasuoritusta viikossa olisi syksyn suunnitelma.
Keväällä ostin juoksemiseen sopivat housut ja caprit - sitä ennen olin juossut ihan college-housuissa. Toissapäivänä ostin ekat omat juoksulenkkarini ikinä - tähän asti olen lenkkeillyt siskon vanhoissa.
Nyt tekee mieli kaikenlaista muuta urheilutavaraa - tietysti. Juoksutakkia, koska vedenpitävässä tuulitakissa tulee hiki aika helposti. Syksyä ajatellen pitkähihaista treenipaitaa, että tarkenee. Jumppamattoa. Vesipulloa (edellisestä meni korkki rikki).
Kaiken ostaminen kerralla tuntuisi hassulta (ja olisi kallista). Välillä tulee mietittyä kuluttamista ylipäätään melko kriittisesti. Tätäkin toivelistaani mietin. Haluanko minä näitä tuotteita vain siksi, että se jotenkin "kuuluu asiaan" omistaa ne? Tai siksi, että ne ylipäätään ovat olemassa, että mainoksilla minut on saatu uskomaan, että tarvitsen juuri ne? Vai tekisivätkö nuo tavarat liikkumisesta helpompaa ja hauskempaa ja näin ollen vahvistaisivat vielä alussa olevaa uutta elämäntapaani?
Kuka tietää? Ei kai kukaan. Oikeita vastauksia ei taida olla olemassa.
Ehkä pitäisi miettiä, tuottaisiko noiden mielitekojen/tarpeiden täyttäminen lisää tarpeita? Haluaisinko sitten sykemittarin tai aktiivisuusrannekkeen tai urheilusukkia? Toisaalta, jokaista harrastusta aloitettaessa on tehtävä ainakin jonkin verran hankintoja. Partioharrastus on vaikeaa, jos ei ole makuupussia ja muita retkeilyvarusteita. Partiopaitakin on ihan kiva olla. Neuleharrastus on vaikea ilman puikkoja ja lankaa. Ehkä liikkuessakin tarvitsee muutakin kuin lenkkarit.
Tällaisia ajatuksia tämän sunnuntain kunniaksi. Voi olla, että viikon päästä en ajattele asiaa enää sen kummemmin, vaan ostan toivelistaltani noin puolet.
Kommentit
Lähetä kommentti