Innostuin sitten Shakespearesta
Jepjep.
Mutta tämä ei ehkä ole niin paha, kuin miltä kuulostaa.
Olen saattanut joskus mainita pitäväni klassikkokirjojen nykypäivään siirretyistä youtube-versioista? Lizzie Bennet Diaries? Autobiography of Jane Eyre?
Törmäsin taannoin pariin Shakespeare-versioon. Toisen katsoin eilen kahdessa osassa kokonaan, toisen aloitin eilen (sen ensimmäisen jälkeen) ja koska tämä toinen sarja on edelleen kesken, olen tällä hetkellä siinä tilanteessa, että olen katsonut kaikki sarjasta toistaiseksi ilmestyneet jaksot. Molemmat sarjat ovat loistavia. Mahtavia. Hienoja.
Nyt tekee mieli lukea Shakespearen näytelmiä. #fiksuidea
Joka tapauksessa, ensin katsoin sarjan Jules & Monty. Eli Romeo ja Julia tänä päivänä, yliopistossa (jossain koulussa joka tapauksessa, ei pysy pieni ihminen kärryillä ulkomaisista kouluista). Tykkäsin. Ahmin kahdessa pätkässä, vaikka olisi pitänyt lukea tenttiin - kai se sanoo jotain. En oikein tiedä mitä muuta sanoa. Tykkäsin siitä, miten sarja oli toteutettu ja miten se oli siirretty nykypäivään. Jos saa spoilata (satoja vuosia vanhaa näytelmää...), tarina säilyi tragediana, vaikkei kuolemia niin ollutkaan. Hahmot olivat hauskoja ja tykkäsin dialogista.
Julesista ja Montysta ei ole niin paljon sanottavaa, koska rakastuin niin kertakaikkisesti Nothing Much to Do:hon. Se on kertakaikkisen nerokas. Hahmot ovat hauskoja. Kolmella eri kanavalla julkaistut videot ovat uskottavia ja tuovat tarinaan näkökulmia. Eniten pidän siitä, että varsinainen tarina tuntuu olevan taustalla ja videot tuntuvat näiden henkilöhahmojen aidoilta vlogeilta. Draama vain tihkuu läpi niihin. Henkilöhahmokaarti on isompi kuin monessa muussa sarjassa, mutta se pysyy kasassa.
Mä olen koukussa. Pahasti. Nothing Much to Do perustuu siis Much Ado About Nothing -näytelmään, suomeksi Paljon melua tyhjästä. En ole kyseistä näytelmää lukenut, en edes nähnyt mitään sen filmatisointia, tietääkseni. Tekisi mieli kävellä kirjastoon ja lainata ja lukea. Tai tutkia saisiko sen netistä. (Ensimmäisen suomentajan kuolemasta alkaa olla sata vuotta.) Gutenberg-projektista näyttäisi saavan. Tiedän siis mitä teen tänä viikonloppuna...
... Katson Nothing Much to Do:ta uudestaan ja uudestaan. Eiku. Mutta oikeasti, sarja on mielestäni ihan mahtava. Suosittelen katsomaan vähintään trailerit molemmista sarjoista.
Hauskaa viikonloppua vaan kaikille! :D
Mutta tämä ei ehkä ole niin paha, kuin miltä kuulostaa.
Olen saattanut joskus mainita pitäväni klassikkokirjojen nykypäivään siirretyistä youtube-versioista? Lizzie Bennet Diaries? Autobiography of Jane Eyre?
Törmäsin taannoin pariin Shakespeare-versioon. Toisen katsoin eilen kahdessa osassa kokonaan, toisen aloitin eilen (sen ensimmäisen jälkeen) ja koska tämä toinen sarja on edelleen kesken, olen tällä hetkellä siinä tilanteessa, että olen katsonut kaikki sarjasta toistaiseksi ilmestyneet jaksot. Molemmat sarjat ovat loistavia. Mahtavia. Hienoja.
Nyt tekee mieli lukea Shakespearen näytelmiä. #fiksuidea
Joka tapauksessa, ensin katsoin sarjan Jules & Monty. Eli Romeo ja Julia tänä päivänä, yliopistossa (jossain koulussa joka tapauksessa, ei pysy pieni ihminen kärryillä ulkomaisista kouluista). Tykkäsin. Ahmin kahdessa pätkässä, vaikka olisi pitänyt lukea tenttiin - kai se sanoo jotain. En oikein tiedä mitä muuta sanoa. Tykkäsin siitä, miten sarja oli toteutettu ja miten se oli siirretty nykypäivään. Jos saa spoilata (satoja vuosia vanhaa näytelmää...), tarina säilyi tragediana, vaikkei kuolemia niin ollutkaan. Hahmot olivat hauskoja ja tykkäsin dialogista.
Julesista ja Montysta ei ole niin paljon sanottavaa, koska rakastuin niin kertakaikkisesti Nothing Much to Do:hon. Se on kertakaikkisen nerokas. Hahmot ovat hauskoja. Kolmella eri kanavalla julkaistut videot ovat uskottavia ja tuovat tarinaan näkökulmia. Eniten pidän siitä, että varsinainen tarina tuntuu olevan taustalla ja videot tuntuvat näiden henkilöhahmojen aidoilta vlogeilta. Draama vain tihkuu läpi niihin. Henkilöhahmokaarti on isompi kuin monessa muussa sarjassa, mutta se pysyy kasassa.
Mä olen koukussa. Pahasti. Nothing Much to Do perustuu siis Much Ado About Nothing -näytelmään, suomeksi Paljon melua tyhjästä. En ole kyseistä näytelmää lukenut, en edes nähnyt mitään sen filmatisointia, tietääkseni. Tekisi mieli kävellä kirjastoon ja lainata ja lukea. Tai tutkia saisiko sen netistä. (Ensimmäisen suomentajan kuolemasta alkaa olla sata vuotta.) Gutenberg-projektista näyttäisi saavan. Tiedän siis mitä teen tänä viikonloppuna...
... Katson Nothing Much to Do:ta uudestaan ja uudestaan. Eiku. Mutta oikeasti, sarja on mielestäni ihan mahtava. Suosittelen katsomaan vähintään trailerit molemmista sarjoista.
Hauskaa viikonloppua vaan kaikille! :D
Kommentit
Lähetä kommentti