Satunnaisia huomioita
... elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta. Eiku.
"Onko työurasi kestänyt vähintään 20 vuotta?"
kysyttiin Kelan lomakkeessa. Piti melkein ruveta miettimään, että aloitinko työurani kolmivuotiaana tai sitä nuorempana. En aloittanut. Kyllähän minä sen ymmärrän, että monen kohdalla kysymys on ihan validi, mutta vähän se silti huvittaa vastata tuollaisiin kysymyksiin.
Se on vähän sama, kuin verenluovutuksen yhteydessä kysytty "Oletko käyttänyt kasvuhormonivalmistetta tai saanut hoitoa lapsettomuuteen ennen vuotta 1990?" Tuota... En?
"T-paitakokosi:"
kysyttiin erään tapahtuman ilmoittautumislomakkeessa. Melkein jäi ilmoittautumatta (kyllä, ongelmani ovat elämää suurempia. Ja oikeasti lykkäsin ilmoittautumista myöhemmäksi, kun en tiennyt mitä tuttavani oli vastannut majoittumiskysymykseen.) Mutta ihan vakavasti ottaen, minulla on kaapissa t-paitoja kokohaitarilla S-XXL ja ne kaikki sopivat minun päälleni (eikä yksikään ole telttakokoa). Ja L-kokoinen on kaikista väljin. Että arvo siinä sitten, minkä koon lomakkeella ilmoittaisit, kun ei ole mitään selvitystä siitä, että onko mahdollinen t-paita ladyfit- vai unisex-mallia vai millä asteikolla kokonsa pitäisi arvioida. Toivotaan, että jos tapahtumassa t-paidan saan, se on sopiva arpomassani koossa.
Ja hei, jos joku osaa selittää, mihin ovat kadonneet ne lukemattomat kaapissa olleet tortillamaustepussit, niin saa kertoa. Minä epäilin, että ne on vain syöty aikojen saatossa, mutta sisko ei tuntunut uskovan. Miksi se ylipäätään on niin, että ensin jotain (vaikka ruoka-ainetta) on ihan liikaa ja joka paikassa ja mitä-minä-oikein-teen-tällä-kaikella – ja sitten kun sitä aikoo käyttää johonkin, se onkin kadonnut kuin tuhka tuuleen?
"Onko työurasi kestänyt vähintään 20 vuotta?"
kysyttiin Kelan lomakkeessa. Piti melkein ruveta miettimään, että aloitinko työurani kolmivuotiaana tai sitä nuorempana. En aloittanut. Kyllähän minä sen ymmärrän, että monen kohdalla kysymys on ihan validi, mutta vähän se silti huvittaa vastata tuollaisiin kysymyksiin.
Se on vähän sama, kuin verenluovutuksen yhteydessä kysytty "Oletko käyttänyt kasvuhormonivalmistetta tai saanut hoitoa lapsettomuuteen ennen vuotta 1990?" Tuota... En?
"T-paitakokosi:"
kysyttiin erään tapahtuman ilmoittautumislomakkeessa. Melkein jäi ilmoittautumatta (kyllä, ongelmani ovat elämää suurempia. Ja oikeasti lykkäsin ilmoittautumista myöhemmäksi, kun en tiennyt mitä tuttavani oli vastannut majoittumiskysymykseen.) Mutta ihan vakavasti ottaen, minulla on kaapissa t-paitoja kokohaitarilla S-XXL ja ne kaikki sopivat minun päälleni (eikä yksikään ole telttakokoa). Ja L-kokoinen on kaikista väljin. Että arvo siinä sitten, minkä koon lomakkeella ilmoittaisit, kun ei ole mitään selvitystä siitä, että onko mahdollinen t-paita ladyfit- vai unisex-mallia vai millä asteikolla kokonsa pitäisi arvioida. Toivotaan, että jos tapahtumassa t-paidan saan, se on sopiva arpomassani koossa.
Ja hei, jos joku osaa selittää, mihin ovat kadonneet ne lukemattomat kaapissa olleet tortillamaustepussit, niin saa kertoa. Minä epäilin, että ne on vain syöty aikojen saatossa, mutta sisko ei tuntunut uskovan. Miksi se ylipäätään on niin, että ensin jotain (vaikka ruoka-ainetta) on ihan liikaa ja joka paikassa ja mitä-minä-oikein-teen-tällä-kaikella – ja sitten kun sitä aikoo käyttää johonkin, se onkin kadonnut kuin tuhka tuuleen?
Kommentit
Lähetä kommentti